Narsistinen murrepläjhäys
Pitkhän iliman omia varsinaisia kotisivuja on ollu hankalaa. Facebookki ja blogi (kylähullun päiväkirja) ei oikein tyydytä itsensä ilmaisemisen tarvetta. Mutta josko tässä oppis uusia kujheita toisten pään menoksi.
Edelliset sivuni menivät vuojen vaihthessa taivhan tuulhin yhen palvelimen kanssa. Yritän lohuttautua sillä, että niin teki ainaki satojen muijenki. Son näitä nykyajan ihmeitä. Ensin höynäytethän tekemhän sivuja ja sitten “pimpeli pom” yksi yö ne onkin kavonneet. Sinne meni tuhansien tuntien työt, tarinoita, kuvia… Muttemmie sitä sure, en sure, en sure… Emmie välitä. Mie alotan sen työn alusta.
Niin, se minun blogi, kylähullupäiväkirja, löytyy täältä netistä kans. Tuosta linkistä painamalla häätys löytyä tyhjänpäivästä lätinää, mutta non kuitenki mulle ihan tärkeitä asioita. Joskun minusta tuntuu, että kirjoittaa voi provosoijakseen, mutta myös vaikuuttaakshen.
Ja se murrepläjhäys…murthella kirjoittaminen on mulle tärkijää. Siinä tullee mielhen lapsuusajan tarinaniskijät ja ikäihmiset. Ihmiset jotka käyttivät ittiään vanhempia sanoja ja sanontoja. Sole nykyajan ihimisille ollenkhan tavallista. Meitä murthellapuhuja vähän katothan silleen syrijäsilimällä. Ja kaipa son vähän hankalaa lukijakki näitä hoolla höystettyjä juttuja. Mullahan son niin soma tämä murre, ko sei ole oikhen minkhän aluhen ominaista murretta, vaan siinon äitin tuomaa tornion jokivartista ja isän tuomaa sompion murretta. Joten emmie kelthän mithän antheeksi pyyvä, vaikkonki hoot missä sattuu. Puolustauvun vaan, että oikijassa paikassa se on..
19.11.2010 Näyttäs, että tuo blogi on ohittanut tämän kotisivuharrasteen. Mietin että poistanko tämän kokonaan ja siirryn pelkästään bloggaamaan, mutta……eipä tämä haittaa tee. Vaikka sitä vielä iltojen pimetessä innostuisi keksimään uusia kujeita tänne(kin). Tiä häntä.